Että voi ihmisellä olla yksinäinen olo. Jopa joukossa olen yksin. En ole koskaan sopinut mihinkään joukkoon enkä varmaan koskaan sovikaan. Olen aina se kolmas pyörä, se ylimääräinen, jonka sanomisia kukaan ei noteeraa ja jonka poistumista kukaan ei huomaa. Olen kyllä viettänyt elämääni joukoissa, mutta lähinnä pakon sanelemana. Kuka sitä haluaisi yksin olla? Kun on suuren ihmisjoukon keskellä voi aina valehdella itselleen kuuluvansa porukkaan. Vaikkei kuulukaan. Varsinkin kouluaikaan pyörin joukoissa paljonkin, koska en halunnut olla se yksinäinen nurkkaantuijottaja, jota kaikki joukoissa pyörivät ihmiset katsoivat kieroon. Vaikka sisimmässäni olin aina yksinäinen.